Odotushuoneessa

Elämässä tulee hetkiä, jolloin tunnet olevasi oman elämän odotushuoneessa. Istut ja odotat. Etkä välttämättä edes tiedä, mitä odotat. Elämä ympärilläsi jatkaa kulkuaan, ympärillä oleville ihmisille tapahtuu koko ajan jotakin uutta ja he jatkavat eteenpäin. Sinä vain istut ja odotat.

Voit myös istua odotushuoneessa ja voimattomana seuraat, kuinka joku muu käy läpi elämänsä vaikeimpia aikoja. Etkä voi itse asialle mitään. Jokin muuttuu vääjäämättä, jokin ajanjakso on tullut päätökseen.

Mitä tämä nostattaa meissä esiin niin kehossa kuin mielessä? Se nostattaa pelkoa, turvattomuutta ja kärsimättömyyttä. Voi nousta pintaan avuttomuuden tunnetta ja voimattomuutta. Mutta ennen kaikkea, meidän ihmisyyden kautta, se nostattaa meissä hyvin usein vastustusta. Taisteluasemiin asettumista.

Olen aikaisemminkin jo kirjoittanut siitä, miten se, mitä vastustamme lisääntyy. Vastustuksella tuomme tätä energiaa, oli se siinä hetkessä mitä vain, lisää. Nyt odotuksen tilassa tämän merkitys jotenkin korostuu.

Meillä ihmisillä on aina valta ja voima valintoihin ja niiden tuomaan vastuuseen. Sinun omilla valinnoillasi on valtava vaikutus sinun omaan kasvuusi.

Odotushuoneessa ollessasi voit tehdä valinnan. Voit valita koittaa nopeuttaa odottamista. Voit koittaa tahdonvoimalla saada helpotusta toisen ihmisen vaikeaan tilanteeseen. Puuttumaan hänen polkunsa kulkuun. Ja tämä on täysin inhimillistä, varsinkin silloin, jos se toinen ihminen on sinulle rakas.

Mutta mitäpä, jos vain antautuisit odottamaan? Istumaan siinä odotushuoneessa antamatta ulkoisten energioiden ja virtojen tempaista sinua niiden liikkeeseen, vastoin sinun omaa virtaa ja energiaa. Kuuntelemaan ja tarkkailemaan merkkiä siitä, milloin tulee sinun vuorosi. Luottamaan, että elämä haluaa aina sinulle hyvää. Luottamaan siihen, että kuljet juuri sinun omassa tahdissa, syklissä. Antautuminen ei tarkoita sitä, että annat pois oman voimasi tai vastuusi omista valinnoistasi. Antautuminen vapauttaa ja antaa tilaa uudelle.

Odottaessa ja tuntiessasi, että jotakin kohta tapahtuu, on valtavan tärkeätä kuulla omaa intuitiotasi. Ja intuitiota kuullaksesi sinun on hiljennyttävä. Oltava läsnä tässä odotuksen tilassa. Annettava aikaa itsellesi. Silloin kuulet intuitiosi äänen. Se antaa sinulle merkin. Se voi olla kehollinen, tieto tai tunne, että tämä on nyt se hetki jolloin on oikea aika astua uusi askel.

Kun antaudumme sille, että asiat tapahtuvat juuri oikeaan aikaan, kuunnellen omaa merkkiämme, ymmärrämme selvemmin, milloin on aika toimia. Kun antaudumme sille, että sinulle tärkeälle ihmiselle tapahtuu vaikeita asioita, vapautamme valtavasti energiaa antamaan toiselle tilaa ja tukea. Ilman kontrollointia siitä, miten toisen ihmisen polun kuuluu mennä. Olemalla ja sallimalla toisen kaikki vaikeat tunteen, tuet häntä lempeällä rakkaudella hänen omassa kasvussaan.

Tämä kaikki on vaikeata. Ja se vaatii kärsivällisyyttä. Ja vaikka joskus poistuisikin odotushuoneesta ennen omaa oikeaa aikaa, sekin on tarkoituksen mukaista. Uskon siihen, että olemme täällä oppimassa. Oppimassa elämää, sen jatkuvuutta sekä hyvyyttä.

Toivotan sinulle lempeyttä. Toivon sinun löytävän omaan elämääsi hetkiä pysähtymiselle, odottamiselle ja sen nostattamien tunteiden sietämistä ja oman intuition kuulemista.

Elämä kannattelee, aina. Odota, kun sen aika on. Ota hyvä asento odotushuoneen tuoliin ja tarkkaile mielenkiinnolla, mitä kaikkea siellä on. Keskity näkemään niitä asioita, jotka tässä hetkessä on hyvin. Silloin saattaa odotushuoneen ovi aueta juuri oikealla hetkellä.

Rakkaudella Hanna-Maija