Talvenselässä

Tammikuun lopun päiviä eletään. Tätä kirjoittaessani pihalla käy kova tuuli, aurinko pilkistelee pilvien välistä ja olemme hieman plussan puolella. Tämä tuntuu lähes kevään koitolta paukkuvien pakkaspäivien jälkeen vaikkakin olemme keskellä talvenselkää.

Tämä tunne itsessäni sai minut havahtumaan siihen, miten helposti me kiirehdimme asioita. Minut hyvin tuntevat saattavat nyt hieman naurahtaa, sillä olen tunnettu siitä, että asiat, joita hoidan, pitäisi olla jo valmiina mielellään eilen. Yksi ystäväni sanoi minulle, että olen joskus ääntäkin nopeampi. Tunnistan tämän kyllä hyvin. Mutta uskon tässä siihen, että intuitioni johdattaa minut oikeiden asioiden ja ratkaisuiden äärelle silloin, kun tekemäni asia on linjassa oman totuuteni ja tarkoitukseni kanssa.

Mutta välillä menen pieleen niin, että raikuu….. Ja silloin en ole kuunnellut omaa linjaustani, sisäistä ohjaustani ja sydämen ääntäni. Mieli ja tahto ovat olleet kuskin paikalla, halu saavuttaa jotakin, jonka luulen olevan oikea suunta. Ja tämä on hyvä asia, että ohjaus ei toimi ja teen virheitä! Olen oppinut kantapään kautta, että pysähdyn ja kuulostelen. Koitan olla kiirehtimättä ja antaa aikaa sisäisen äänen ja ohjauksen astua esiin.

Iän karttuessa olen oppinut nauttimaan talven hiljaisesta voimasta. Kaikesta siitä, mitä luonnon lumen alla lepäävä voima hiljaisuudessa työstää. Otan päiviini hetkiä vain olla. Nautin pimeistä illoista tähtitaivaan alla. Nautin siitä, miten vanhan talon lämmittäminen paukkupakkasilla ottaa aikaa. Kiitän siitä, että meillä on puuhella, jolla kokatessa ruokaa, ei pysty kiirehtimään. Nautin siitä, kuinka puut meitä lämmittävät leivinuunin pesässä ja olen niistä äärettömän kiitollinen. Nautin siitä, kuinka lumityöt saavat kehoon liikettä. Koen, että nämä kaikki tuovat meidät olemaan läsnä. Läsnä siinä hetkessä, perusasioiden äärellä.

Koen myös, että talvi antaa tilaa myös uusien ideoiden syntymiselle, ihan niin kuin luontokin tekee. Hiljaisuudessa uudet ideat saavat muhia ja valmistua, jotta kevään tullessa ne voivat lähteä kasvuun. Hitaus antaa varmuutta siitä, että olemme oikeiden asioiden äärellä ja suunnassa.

Talvi voi myös nostaa meille meidän omia irtipäästön paikkoja näkyväksi. Se voi nostaa varjojamme näkyväksi. Ota aikaa näiden teemojen ympärille. Pysähdy, meditoi, kävele luonnossa ja hakeudu hyvinvoinnin äärelle, jossa saat tukea näille asioille. Kun kohtaamme nämä teemat hiljaisen talven voimassa, kevään tullessa uusille asioille on tilaa tulla, sillä olemme ottaneet askeleita itsetuntemuksen tiellä ja olemme sitä kautta virkeitä ja valmiita kasvun kauteen.

Haluankin rohkaista sinua antautumaan talvenselän hiljaiselle olemiselle. Ota päiviisi hitaita hetkiä. Nauti tekemättömyydestä ja anna sen tuoda sinulle tilaa hengittää ❤️

Lämmöllä Hanna-Maija ❤️